Historian jäljillä -virtuaalikierros Tuhat tarinaa Espoosta -näyttelyssä

Body

Suosittelemme kierrosta erityisesti 4.- ja 5.-luokkalaisille, jotka tutustuvat historiaan, lähteisiin ja historialliseen tietoon.

Mistä tieto historiasta tulee? Toiminnallisella kierroksella Tuhat tarinaa Espoosta 360 -virtuaalinäyttelyssä perehdytään Espoon historiaan tutkien, pohtien ja vertaillen historian lähteitä. Tuhat tarinaa Espoosta -näyttely esittelee läpileikkauksen koko Espoon historiasta! Laita pakki päälle ja kulje halki Espoon historian modernista ajasta kivikaudelle asti. Voit toki kiertää näyttelyn myös esihistoriasta alkaen.

Virtuaalinäyttelyn infomerkistä kuulet opastuksen näyttelyyn. Klaffikuvaa klikkaamalla näet videoita. Jos haluat lähemmäksi vitriiniä tai näyttelytekstiä skrollaa hiirellä tai käytä näytön alareunan nappeja.

Otamme mielellämme vastaan palautetta virtuaalinäyttelystä. Palautteen voi antaa palautelomakkeella sähköisesti. Opettajille ja oppilaille on omat lomakkeensa.
  

Moderni aika (1950 - nykypäivä) 

Mieti tai selvitä, minkä ikäisiä vanhempasi tai muut läheiset aikuiset olivat 30 vuotta sitten. Voit saada tietoa tästä ajasta esimerkiksi kyselemällä henkilöltä, joka voi muistella elämäänsä silloin. Tästä ajasta on myös paljon valokuvia ja esineitä jäljellä. Tutustutaan muistitietoon!

  1. Etsi huoneesta lankapuhelin. Haastattele vanhempiasi tai isovanhempiasi ja kirjaa ylös millaisia muistoja heillä on lankapuhelimista. Miten he pitivät yhteyttä kavereihinsa lapsena ennen kännyköitä?
     
  2. Mitä muita kodinkoneita löydät tästä huoneesta? Etsi laite, jolla voi pelata videopeliä. Etsi laite, jolla voi katsoa elokuvia. Minkälaisia kodinkoneita käytetään tänä päivänä näiden sijaan? 
     
    • Etsi lähipiiristäsi ihminen, jonka arvelet pelanneen videopelejä ennen pelikonsoleita. Kysy mikä oli hänen lempipelinsä ja millaisia muistoja pelaamiseen liittyy. Voit myös tutustua youtubessa retropeleihin – onko mikään niistä tuttu? Minkä pelaamista haluaisit kokeilla?
       
    • Etsi lähipiiristäsi ihminen, joka on vuokrannut tai ostanut elokuvia ennen suoratoistopalveluja ja nettiTV:tä (Netflix, HBO; Yle Areena, Ruutu…). Kysy millaisia muistoja hänellä on elokuvien ja TV:n katsomisesta.

Sota-aika ja pula-aika (1939-1945) 

Selvitä jos mahdollista minkä nimisiä sukulaisiasi eli sota-aikaan, noin 80 vuotta sitten. Saatko selville missä he asuivat? Osallistuiko joku esivanhempasi sotaan joko Suomessa tai muualla maailmassa? Muistitietoa ja valokuvia on vielä mahdollista saada sota-ajasta. Lisäksi säilyneet esineet kertovat, miten kekseliäisyydellä ratkottiin pula-ajan ongelmia.

  1. Tutki vitriiniä, jossa on esineitä pula-ajalta. Mistä materiaalista kengät ja laukku on tehty, kun ei ollut nahkaa? Mitä muita pulasta kertovia esineitä löydät? Mainitse ainakin kaksi.
     
  2. Etsi youtubesta video puukaasuautosta tai häkäpönttöautosta. Miten niissä on korvattu bensiini auton polttoaineena? Huomaat ehkä myös, että tältä ajalta löytyy myös elävää kuvaa.

 

Teollistumisen aika (1900-1939) 

Kauklahdessa oli useita tehtaita noin sata vuotta sitten. Suuresta vitriinistä löydät paljon Espoon tehtaissa valmistettuja esineitä. Koneista tuli ensimmäistä kertaa tärkeitä apulaisia ihmisten töihin. Tähän aikaan eläneitä ihmisiä on vaikea löytää ja valokuviakin otettiin vain vähän. Ihmisten haastatteluja löytyy kuitenkin arkistoista ja sanomalehdissä kerrottiin paljon arkisista tapahtumista.

  1. Tutki kauklahtelaisen perheen taloa. Talo on vuodelta 1929. Kirjoita viidellä lauseella, mitä siellä mielestäsi juuri nyt on meneillään.
     
  2. Mökin tapahtumat perustuvat tositapahtumiin, joista tiedetään vanhojen haastattelujen ja sanomalehtiuutisten perusteella. Kirjoita lyhyt uutinen mökin tapahtumista paikalliseen sanomalehteen. Voit tutkia aikakauden lehtiä täällä. Hakusanoiksi voit kirjoittaa esimerkiksi Espoo. Voit valita haluamasi aikarajauksen kohdassa Aikaväli.
     
  3. Kun ihmisiä on haastateltu useita vuosikymmeniä tapahtumien jälkeen, millaisia ongelmia saaduissa tiedoissa voi olla? Kirjoita kaksi syytä, miksi tietoihin ei välttämättä voi luottaa.

Kartanoiden aika (1550-1900) 

Suurin osa Espoosta kuului muutamalle kartanolle noin 300 vuotta. Kartano on suuri maatila, johon kuuluu näyttävä päärakennus, paljon talousrakennuksia kuten aittoja, vaunuvaja, talli, navetta ja työväenasuntoja. Espoo oli maaseutua, jonne varakkaat perheet siirtyivät kesäkaudeksi 1700-luvulla Viaporista ja 1800-luvulla Helsingistä.
On mahdollista, että isovanhempiesi isovanhemmat ovat syntyneet 1800-luvulla. Tiedätkö heistä mitään? Kysele sukulaisilta, jos mahdollista, missä esivanhempasi olisivat voineet asua.


Kukaan tähän aikaan elänyt ei ole enää elossa ja valokuvaus alkoi yleistyä vasta 1900-luvun alussa. Sanomalehtiä ilmestyi jo useilla paikkakunnilla. Ihmisten yksityiselämästä saadaan tietoa kirjeistä ja päiväkirjoista, joiden kirjoittaminen oli suosittua. Suuri osa ihmisistä ei kuitenkaan osannut kirjoittaa. Esineet kertovat heidän elämästään.

  1. Katsele tavallisten talonpoikien suurta vitriiniä. Löydätkö sieltä entisajan silitysvälineet, kahvimyllyn ja leivän valmistamiseen liittyvän esineen? Miten nämä esineet on korvattu nykypäivänä?
     
  2. Lue Albergan kartanon jouluostoslista 1770-luvulta

    riisiryynejä
    siirappia
    sokeria
    väskynöitä / luumuja
    korintteja
    papuja
    kokojyviä
    etikkaa
    maustepippuria
    inkivääriä
    anista
    fenkolia
    piipputupakkaa
    kynttilöitä
    saippuaa
    tärkkelystä
    kynttilänjalat

    Keksi kolme ruokalajia tai leivonnaista, joita näistä olisi voitu valmistaa joulupöytään.

     
  3. Kirjoita kirje!

    Ilahduta isovanhempaasi tai ketä tahansa sukulaistasi kirjoittamalla hänelle perinteinen kirje. Kirje on henkilökohtainen ja se myös säilyy vuosisatojen ajan muistoksi tuleville sukupolville. Kirjeillä tavoitettiin ystävät ja sukulaiset, jotka saattoivat asua muualla Suomessa, Euroopassa tai jopa Amerikassa. Kirjeissä kerrottiin kuulumisia täältä Espoosta. Ylhäisö kirjoitti kirjeet 1700- ja 1800-luvulla ranskaksi, joka oli aatelisten yleiskieli. Kirjoitusvälineinä toimi kynä, joka upotettiin mustepulloon. 

    Voit ottaa mallia 1800-luvun kirjeistä. Muista hyvä käsiala, sillä se antaa hyvän kuvan kirjoittajasta! Vasempaan ylälaitaan voit piirtää monogrammin, joka yhteen koristeelliseen kuvaan yhdistetty nimikirjaimesi.
  • Paikka ja päivämäärä
  • Tervehdys omin sanoin ja saajan nimi
  • Toivotuksia ja muita kohteliaisuuksia.
  • Kuulumisia, mainitse ainakin terveydentilasi ja tämän päivän sää.
  • Kuvaile missä kirjoitat kirjettä ja millainen tuulella olet.
  • Kerro omin sanoin, että kaipaat ja ikävöit kirjeen saajaa.
  • Lopputoivotus.
  • Oma nimi
Ote Aurora Karamzinin kirjoittamasta kirjeestä

Aurora Karamzinin Träskändan kartanosta kirjoittama kirje

 

Keskiaika (1100-1550) 

Satoja vuosia sitten Espoossa oli ainoastaan yhden tai muutaman perheen kokoisia kyliä, joissa asui maanviljelijöitä. Lähes kaikki elämässä tarvittava tehtiin itse tai saatiin vaihtamalla omia tuotteita muiden kanssa. Osa tuotteista haettiin veneillä Tallinnasta. Kukaan ei osannut kirjoittaa, joten keskiajalta ei löydy espoolaisten itsensä kirjoittamia lähteitä. Ihmiset jättivät jälkeensä esineitä, jotka syystä tai toisesta jäivät heidän jäljiltään maahan. Kyliä tutkitaan arkeologisilla kaivauksilla ja löytyneitä esineitä ja rakenteita tutkimalla saadaan tietoa asukkaiden elämästä.

  1. Katsele pienoismallia Mankbyn kylästä. Kirjoita ylös 5 asiaa, joita näet kylässä tapahtuvan. Kerro myös, millaisia esineitä näet siellä käytettävän.
     
  2. Tutki Espoon karttaa. Etsi viisi tuttua paikannimeä ja kirjoita ne ylös. Valitse yksi ja selvitä Espoon nimistösuunnittelun sivulta, mihin nimi liittyy.
     
  3. Katso filmi arkeologin työstä. Olisiko sinusta kiinnostavaa olla arkeologi? Miksi? Mitä haluaisit löytää? 

 

Esihistoriallinen aika (8000 eaa – 1100 jaa) 

Tuhansien vuosien aika, jolloin kaikki ihmiset olivat metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä. He liikkuivat osan vuodesta riistan perässä. Kaikki tarvittava saatiin läheisestä luonnosta tai vaihtamalla omia tuotteita kauempaa tulevien kanssa. Kirjoitustaitoa ei ollut kenelläkään, sen vuoksi puhutaan esihistoriallisesta ajasta. Ainoat jäljet elämästä ovat esineitä tai muita elämisen jälkiä maassa. Yhtäkään näyttelyssä olevan talon kaltaista rakennusta ei ole säilynyt.

  1. Tutki keskellä olevaa vitriiniä. Siellä olevat löydöt ovat olleet maassa Espoon keskuspuistossa 6000 vuotta. Mitkä materiaalit näyttävät säilyneen maassa ennen löytymistään? Kirjoita ylös vähintään kolme materiaalia.
     
  2. Mitä esineitä vitriineistä löytyvät esineet ovat olleet? Mitä niillä on tehty? Mainitse ainakin kaksi.
     
  3. Kuvittele, että huone, jossa nukut, pysähtyisi ajassa tähän iltaan. Arkeologi löytäisi sen 6000 vuoden kuluttua. Mainitse kymmenen esinettä, joista arkeologi löytäisi ainakin osan. Ne voivat olla suuria tai pieniä. Kuvittele sitten olevasi se arkeologi ja kirjoita kuvaus siitä, mitä voit päätellä tuhansia vuosia sitten tässä paikassa eläneen ihmisen elämästä (eli sinun elämästäsi). Kerro millainen ihminen eli tilassa (esimerkiksi ikä, sukupuoli, harrastukset) ja mitä hän teki löytämilläsi esineillä. Samanlaista työtä nykyajan arkeologit joutuvat tekemään esihistoriallisten löytöjen kanssa. Koskaan ei löydy kaikkia tutkittavien ihmisten käyttämiä esineitä ja vain osa materiaaleista on säilynyt.