Miten Weilin&Göösin painotalosta tuli Näyttelykeskus WeeGee

Body

Kulttuurin monitoimitalo

WeeGee-talon kymmenillä eri käyttäjäryhmillä oli toisistaan poikkeavia toiminnallisia ja teknisiä vaateita ja tarpeita. Tilasuunnittelusta tuli monisataosainen palapeli. Erityisesti museoiden turva- ja ilmastointivaateet olivat erittäin korkeat. Turvallisuus edellytti sekä vahvistettuja seinärakenteita, kaltereita ilmastointikanavissa, panssarilasitusta että laajaa sähköistä turvavalvontaa ja kymmeniä kameroita sisä- ja ulkotiloissa. Olosuhdeilmastoinnin saavuttamiseksi jouduttiin mm. julkisivulasitukset uusimaan nelinkertaisiksi ja lasilistoitukset räätälöimään lämpökatkopellityksillä.


Rakennuksen avoin tilantuntu säilytettiin suuren pääaulan ja sivuaulojen järjestelmällisellä yhdistelyllä sekä tilojen välisillä pitkillä näkymillä. Uusi pääaula on talon läpileikkaus. Se on 18 metrin levyinen ja rakennusrungon syvyinen suuri avara tila, jonka toisessa päässä avautuu panoraamanäkymä mäntymetsään. Pääaula on tehty yhteiseksi olotilaksi, jossa on erilaisia paikkoja viettää aikaa, löytää uusia asioita, hengähtää tekemisten välillä tai orientoitua seuraavaan.
Uusi lasilankkuporrashuone hohtaa maisemassa Ahertajantien päätteenä. WeeGee-taloon saavutaan tapiolalaisittain mäntymetsikön läpi uuden sisäänkäyntipation kautta. Patio valokaiteineen ja askelmineen sekä kahvilan terassi mahdollistavat valoisan etupihan käytön sekä kokeellisiin että perinteisiin kulttuuritapahtumiin.

Betonimonoliitti - arkkitehtooninen konsepti

Rakennuksen uusi arkkitehtuuri syntyi talon omasta luonteesta, uuden käytön arkkitehtoonisesta tulkinnasta sekä vallitsevista taloudellisista reaaliteeteista.
Tiukka budjetti ja lyhyt rakentamisaikataulu vaikuttivat niin tilasuunnitteluun, materiaali- ja rakennusosavalintoihin kuin varustetasoon ja viimeistelyn laatuun. Rakennuksen arkkitehtuurissa pysyivät totutusta poikkeavan suuret mittasuhteet, kuten yli satametriä pitkä yhtenäinen julkisivu. Uusista tilajärjestelyistä huolimatta saatiin säilymään pitkiä näkymiä ja kulkuja rakennuksen läpi. Toisen kerroksen painosali palautettiin avoimeksi tilaksi. Rakenteellisuutta vahvistettiin paljastamalla toisen kerroksen betonipalkit ja poistamalla muovilaattapinnat lattioista. Harmoninen betoninen yksiaineisuus laajennettiin käsittämään myös väliseinät rakentamalla ne betoniharkoista ilman peittäviä pintoja tai listoja.

Raskaiden betoniosien vastapainoksi tiloja rytmittävät kevyet teräs-lasiosat rakennuksen ulkoseinissä ja sisällä. Lasipintojen kautta avautuvat pitkät näkymät sekä tilojen lävitse toisiin tiloihin että ympäröivään luontoon. Keventävänä teemana toimivat erilaiset väripinnat, jotka sijoittuvat pääsääntöisesti joko uusiin levyseiniin tai jo aiemmin maalattuihin betonipintoihin.


WeeGeen uudet kiintokalusteet ovat rakennuksen hengen mukaisesti selkeitä ja yksinkertaisia, näkymiä avaavia laatikoita, levyjä ja tasoja. Lokerikkoseinämissä on aukkoja ja värikkäitä syvennyksiä istuskelua varten. 

Rakennushistoriallinen näkökulma

Vanhoista merkittävistä rakennusosista pystyttiin säilyttämään vertikaalinen runkosysteemi, kattopalkistot, toisen kerroksen välipohja ja osa julkisivujen teräsrungoista.
Lattiasta tehtiin rakennuksen historian tulkki. Siitä on luettavissa rakennuksen eri vaiheet: puretut seinät, uudet lattiapinnat, koneiden terästukilevytykset.
Alkuperäistä rakennusmateriaalia ei voitu säilyttää suuressa määrin, joten oli valittava toinen rakennuksen henkeä kunnioittava lähestymistapa: tärkein sisätila, viisi toimistotilaa ja rakennusosien mittasuhteet julkisivun osalta säilytettiin; rakennuksen omia systemaattisia lainalaisuuksia tulkittiin uudella tavalla. WeeGee-taloon luotiin selkeät ja vahvat musta-valkoiset raamit monimuotoiselle toiminnalle ja värikkäälle elämälle.


- Henna Helander arkkitehti safa / Airas Arkkitehdit Ky