Saaristomuseohanke

Body

MIKSI SAARISTOMUSEOTA TARVITAAN?


Espoo on merellinen kaupunki, jolla on yli 60 kilometriä rantaviivaa. Meri on muokannut Espoota jo esihistoriallisista ajoista alkaen: se on osa Espoon identiteettiä ja historiaa. Saariston ja rannikon virkistyskäyttö kasvaa yhä nopeammin. 16.6.2018 lähtien Pentala on Espoon saariston suurin virkistysalue.

Saaristomuseo tuo kaupungin merellisen menneisyyden kuntalaisten, matkailijoiden ja veneilijöiden ulottuville. Pentalan luonnonkaunis saari sijaitsee keskeisellä paikalla Espoonlahden suulla, Suomenlahden rannikkoväylän kupeessa. Koillisrannalla sijaitsevan museoalueen hyvin säilynyt kalastaja- ja huvilamiljöö luo ainutlaatuiset edellytykset monimuotoiselle museotoiminnalle. Saaren luonnonsuojelualueella kulkeva luontopolku tutustuttaa saaristoluonnon monimuotoisuuteen.

Ihminen ja luonto elävät saaristossa rinnakkain.  Saaristomuseo Pentala on moniaistinen museo, jossa saariston elämäntapa ja luonnon ehdoilla eläminen tulevat tutuksi. Tärkeässä roolissa museossa ovat sekä ihmisen elämä saaristoluonnon ehdoilla että vapaa-ajan vietto saaristossa ennen ja nyt. 


HANKKEEN TOTEUTTAJAT


Museoalueen rakennusten kunnostamisesta ja ylläpidosta vastaa Espoon kaupungin Tilapalvelut -liikelaitos. Pentalan saaren reittiveneliikennettä ja laituria ylläpitää Espoon Liikunta- ja nuorisopalvelut. Espoon Ympäristökeskus on toteuttanut luontopolun ja vastaa saaren luontoalueista. Saaristomuseo kuuluu Espoon kaupunginmuseon museoperheeseen. Yhteistyötä tehdään myös Espoon matkailun (Visit Espoo) kanssa. Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita Saaristomuseolle ovat Esbo Segelförening rf ja Esbo Hembygdsförening rf sekä lukuisat muut saaristossa ja rannikolla vaikuttavat tahot.


HANKKEEN HISTORIAA


Saaristomuseo on ollut espoolaisten suunnitelmissa vuosikymmeniä. Saaristomuseota suunniteltiin ensin nykyisen Laurinlahden alueelle, mutta siellä olevan kalastajatilan rakennukset tuhoutuivat tulipalossa 1970-luvulla. Vuonna 1976 Espoon kaupunki osti Pentalasta suuria luontoalueita ja vuosina 1985-88 Nyholmin entisen kalastajatilan rakennukset.

Nyholmin tilan viimeisen asukkaan Gurli Nyholmin koti-irtaimisto saatiin Espoon kaupunginmuseon kokoelmiin lähes kokonaisuudessaan vuonna 1988. Kaupunginmuseolle on jatkuvasti hankittu muutakin saaristoon ja kalastukseen liittyvää esineistöä.

Kalastusmuseona tai saaristo- ja kalastusmuseona tunnetun hankkeen työnimeksi valittiin vuonna 1995 Pentalan saaristomuseo. Espoon kaupunki aloitti rakennusten kunnostamisen 2000-luvun alussa. Vuonna 2008 saaristomuseosta tuli kaupunginhallituksen hyväksymä hanke. Silloin alkoivat pitkäjänteiset, vuosittaiset kunnostustyöt hankesuunnitelman mukaan. 1970-luvulta suunniteltu hanke valmistui viimein vuonna 2018, kun Saaristomuseo Pentala avautui yleisölle.